– Terapian tuloksellisuuden keskiössä on aidon ja vankan luottamussuhteen rakentaminen

Opinnäytetyön toteutus

Tutkimusten mukaan tarve asiakaslähtöiselle terapiasuhteelle on lisääntynyt, mutta terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole riittävästi erikoisosaamista kyseiseen lähestymistapaan. (1, 2, 3, 4) Opinnäytetyössä tutkittiin tekijöitä, jotka muodostavat onnistuneen terapiasuhteen psykofyysisessä fysioterapiassa. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelututkimuksena yhteistyössä Tampereella sijaitsevan psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneen Flexio Oy:n kanssa keväällä 2023. Haastattelimme viittä Flexio Oy:n asiakasta puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. 

Teoria

Biopsykososiaalisessa mallissa keskitytään itse sairauden ja diagnoosin lisäksi asiakkaan tunteisiin, kipuun, sosiokulttuurisiin tekijöihin, voimavaroihin, vahvuuksiin, heikkouksiin ja mielialan havainnointiin (5, 6, 7). Fysioterapeutin tulee löytää oikeanlainen lähestymistapa kunkin asiakkaan kohdalla tarkastelemalla asiakkaan tilanteen psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä pelkän fyysisen vaivan sijaan. 

Tutkimusten mukaan fysioterapeutit eivät usein sisällytä biopsykososiaalista mallia kliiniseen työhön, vaikka uusimmat hoitosuositukset suosittelevat mallin käyttöä (8, 9). Useat tutkimukset esittävät, että terapiasuhteen laadulla on enemmän vaikutusta fysioterapian tuloksellisuuteen kuin manuaalisilla taidoilla. (10, 11, 12)

Ensimmäinen fysioterapiakäynti voi olla asiakkaalle uusi ja jännittävä tilanne, jossa hän on haavoittuva, varautunut ja saattaa siksi kontrolloida tunteitaan (13). Sairauteen liittyvät häpeän tunteet ja arvostelun pelko voivat hankaloittaa asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen luottamuksellisen terapiasuhteen muodostumista. Fysioterapeutin puutteelliset vuorovaikutustaidot voivat johtaa asiakkaan heikkoon sitoutumiseen ja edelleen terapian heikkoon tuloksellisuuteen. (14) Taulukossa esitetään hyvän vuorovaikutuksen piirteitä, joita voidaan hyödyntää myös fysioterapeutin työssä.

Asiakkaan kuunteleminen, ajan antaminen asiakkaalle ja keskeyttämisen välttäminen.

Empaattisuus: aktiivinen asiakkaan huolien, uskomusten, pelkojen, motivaation, tavoitteiden ja arvojen kuuleminen ja ymmärtäminen.

Asiakkaan ajatusten ja tuntemusten peilaaminen: esimerkiksi asiakkaan omien sanojen käyttäminen ja tulkintojen tarkistaminen.

Puheviestinnän merkitys: ymmärrettävän kielen käyttö, avoimien ja reflektiivisten kysymysten hyödyntäminen.

Riidan välttäminen: ristiriitaisuuden tunnistaminen ja esille tuominen huomaavaisesti, vastakkainasettelun välttäminen vaihtamalla esimerkiksi puheenaihetta tai lähestymistapaa.

Kokonaisuuden hahmottaminen: psykososiaalisten tekijöiden sekä nykyisen elämäntilanteen esiin tuominen sekä yhteenvetojen tekeminen (kyselyiden hyödyntäminen tukena).

Tunnelman keventäminen: huumorin käyttö soveltuvasti.

Kannustaminen: arvostuksen ja positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen.

Lumevaikutusten hyödyntäminen: plasebo-vaikutuksen vahvistaminen ja nosebo-vaikutuksen välttäminen.

Tulokset

Opinnäytetyön yhdistäväksi kategoriaksi muodostui luottamussuhteen luominen, joka kattaa opinnäytetyön yläkategoriat. Tulokset osoittavat, että hyvän luottamussuhteen rakentaminen on keskeisin osa asiakkaan ja fysioterapeutin välisen terapiasuhteen luomisessa psykofyysisessä fysioterapiassa. Yläkategorioiksi muodostuneet terapeutin ominaisuudet, fysioterapeutin vastuutekijät, ympäristötekijät, psykofyysisen fysioterapian eroavaisuudet muusta terveydenhuollosta sekä ennakkokäsitykset sisälsivät merkittäviä osatekijöitä luottamuksen muodostumiseen. Luottamussuhteen rakentamiseen tarvittavia vuorovaikutustekijöitä ovat esimerkiksi molemminpuolinen kunnioitus, tietoinen läsnäolo, aito kohtaaminen, myötätuntoisuus, empatia, hyväksytyksi tulemisen tunne, tilan antaminen ja kuulluksi tuleminen.

Luottamus fysioterapeuttiin laskee haastateltavien mukaan arkaluontoisemmista asioista puhumisen kynnystä, lisää vertaisuuden tuntemusta, kasvattaa motivaatiota hoitoa kohtaan ja rikkoo negatiivisia ennakkokäsityksiä. Luottamusta lisäävät ympäristötekijät muodostavat ensikäynnillä paremmat edellytykset ensikohtaamiseen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja hoidon jatkuessa hoitopaikkaan muodostuu omanlainen turvallinen, rauhoittava ja arjen pysäyttävä tunnelma. “Tääl on tosi sellanen zen fiilis”. 

Haastateltavat esittivät vuorovaikutuksen olevan keskeisin tekijä onnistuneen terapiasuhteen luomisessa. Heidän kuvailema fysioterapeutti kohtasi asiakkaan myös psykososiaaliset tekijät huomioiden. “ettei se oo vaan semmosta pelkkää niinkun fyysistä, mitä on ollu niin kun kokemukset fysioterapiasta aikaisemmin”. Luottamussuhteen rakentaminen edellyttää paljon resursseja, aikaa ja aitoa kohtaamista sekä asiakkaalta että fysioterapeutilta. “Jotenkin mulla on semmonen lämmin olo, että mut hyväksytään täällä”.

Pohdinta

Opinnäytetyön tulosten sekä teoreettisen viitekehyksen mukaan ennakkoluuloton ja aito kohtaaminen on keskeinen osa psykofyysisen fysioterapian vuorovaikutuskenttää (4). Fysioterapeutin vuorovaikutustaidot ja asiakaslähtöinen terapiaote ovat tärkeitä tekijöitä onnistuneelle terapiasuhteelle. Haastateltavat kokivat tulleensa psykofyysisessä fysioterapiassa paremmin kohdatuksi ja ymmärretyksi kuin muissa hoitosuhteissa. 

Vertaisuuden tunteen ylläpitämistä pidettiin yhtenä onnistuneen terapiasuhteen tekijänä. Tämä onnistui vaihtelemalla asentoa ja sijoittumista terapiahuoneessa. Vertaisuutta lisäsi myös esimerkiksi terapeuttien pukeutuminen arkivaatteisiin. Rauhallinen äänensävy, matala äänenvoimakkuus sekä selkeät tauot puheessa toivat stressittömän ja kiireettömän ilmapiirin.

Lemar Saduddin & Jere Syrjänen, SeAmk, fysioterapian koulutusohjelma

Kuva1. Kehollisella vuorovaikutuksella on iso merkitys fysioterapiassa. (Kuva: Jarmo Kwick, Flexio Oy)

Lähteet

1. Cowell, I., McGregor, A., O’Sullivan, P., O’Sullivan, K., Poyton, R., Schoeb, V., & Murtagh, G. (2021). How do physiotherapists solicit and explore patients’ concerns in back pain consultations: A conversation analytic approach. Physiotherapy theory and practice, 37(6), 693-709. https://doi.org/10.1080/09593985.2019.1641864
2. Drossman, D. A., & Ruddy, J. (2020). Improving Patient-Provider Relationships to Improve Health Care. Clinical gastroenterology and hepatology: the official clinical practice journal of the American Gastroenterological Association, 18(7), 1417–1426. https://doi.org/10.1016/j.cgh.2019.12.007
3. Hämäläinen, O., Purtanen, T., & Korpi, H. (2021). Vuorovaikutus alaselkäkipuisten fysioterapiassa: Laadullinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Liikunta ja tiede, 58(5), 119– 126.
4. Sukanen, M. Anttila, M-R. & Korpi H. (2020). Fysioterapeuttien kokemuksia dialogisuudesta asiakkaan ohjauksessa. Fysioterapia, 66(7), 38–43.
5. Holopainen, R. (2020). Biopsykososiaalinen lähestymistapa. Teoksessa: Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Röning, T., Takatalo, J., Tarnanen, S., . . . Kouri, J. P. (2020). Ammattilaisen kipukirja (1. painos.). VK-kustannus Oy. 
6. Holopainen, R. (2020a). Terapiasuhde, vuorovaikutus ja alkukeskustelu. Teoksessa: Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Röning, T., Takatalo, J., Tarnanen, S., . . . Kouri, J. P. (2020). Ammattilaisen kipukirja (1. painos.). VK-kustannus Oy.
7. Hiller, A., Guillemin, M., & Delany, C. (2015). Exploring healthcare communication models in private physiotherapy practice. Patient education and counseling, 98(10), 1222-1228. https://doi.org/10.1016/j.pec.2015.07.029
8. Stilwell, P., & Harman, K. (2019). An enactive approach to pain: beyond the biopsychosocial model. Phenomenology and the Cognitive Sciences, 18(4), 637–665. https://doi.org/10.1007/s11097-019-09624-7
9. Gray, H., & Howe, T. (2013). Physiotherapists’ assessment and management of psychosocial factors (Yellow and Blue Flags) in individuals with back pain. Physical therapy reviews, 18(5), 379-394. https://doi.org/10.1179/1743288X13Y.0000000096
10. Holopainen, R. (2021). Exploring the Meaning of the Biopsychosocial Approach in the Management of Musculoskeletal Conditions.Patients’ and Physiotherapists’ Perspective. University of Jyväskylä. JYU Dissertations 94-96. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951- 39-8652-0
11. Levinson, W., Lesser, C. S., & Epstein, R. M. (2010). Developing physician communication skills for patient-centered care. Health affairs, 29(7), 1310-1318. https://doi.org/10.1377/hlthaff.2009.0450
12. Manusov, V. & Patterson, M. (2006). The SAGE handbook of nonverbal communication. Thousand Oaks, CA: SAGE Publications Ltd.
13. O’Keeffe, M., George, S. Z., O’Sullivan, P. B., & O’Sullivan, K. (2019). Psychosocial factors in low back pain: letting go of our misconceptions can help management. British Journal of Sports Medicine, 53(13), 793–794. http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2018- 099816
14. Lönnqvist, J. (14.9.2021). Arviointitilanteen haasteita. Teoksessa: Henriksson, M., Marttu-nen, M., Partonen, T., & Aalberg, V. (2021). Psykiatria (15., uudistettu painos.). Duode-cim.

Drossman, D. A., & Ruddy, J. (2020). Improving Patient-Provider Relationships to Improve Health Care. Clinical gastroenterology and hepatology: the official clinical practice journal of the American Gastroenterological Association, 18(7), 1417–1426. Improving Patient-Provider Relationships to Improve Health Care – ScienceDirect