Kirjoittajat:

Ulla Ollikkala, psykofyysinen fysioterapeutti, kouluttaja, AmO

Karita Palomäki, psykofyysinen fysioterapeutti, kouluttaja, työnohjaaja

Luovia ja toiminnallisia menetelmiä hyödynnetään laajasti sosiaali- ja terveysalalla, myös psykofyysisessä fysioterapiassa. Niiden yleisenä tavoitteena on tukea potilaan kuntoutumista, osallisuutta ja hyvinvointia (Airaksinen ym., 2015). Luovat ja toiminnalliset menetelmät auttavat myös löytämään monitahoisia ja -ulotteisia ilmaisuja kokemuksille ja tunteille, joita ei ole ollut mahdollista sanallistaa (Salo-Chydenius, 2017).

Symbolityöskentely syventää terapeutin ja asiakkaan välistä ymmärrystä ja luo tilaa kokemukselle hyväksytyksi ja kohdatuksi tulemisesta. Symbolien ja metaforien avulla asiakas voi oivaltaa ja jäsentää sisäistä maailmaansa ja siten vahvistaa omaa toimijuuttaan. Symbolityöskentely voi tapahtua muun muassa esineiden, sisäisten mielikuvien, kuvien, korttien sekä kehon toimintaa ja liikettä hyödyntävien prosessien kautta.

Intuitio, luovuus ja mielikuvat oivallusten lähteenä

Intuitiotutkija Asta Raamin (2018) mukaan intuitio on hiljaista, kokemukseen perustuvaa tietoa, joka täydentää rationaalista ajattelua. Terapeuttisessa vuorovaikutuksessa intuitiivinen ja kokemuksellinen tieto auttavat asiakasta tutkimaan omia kehotuntemuksiaan ja sisäistä kokemusmaailmaansa.

Luovuus näyttäytyy kykynä nähdä uusia yhteyksiä ja merkityksiä sekä mahdollisuutena kokeilla uusia tapoja ymmärtää omaa tilannettaan ja tarvittavia ratkaisuja. Psykofyysisessä fysioterapiassa luovat ja toiminnalliset menetelmät tukevat asiakkaan resilienssiä ja minäpystyvyyttä. Kokemuksellisen oppimisen kautta vireystilan sietoikkuna laajenee, mikä mahdollistaa uuden oppimisen ja kehoturvan vahvistumisen.

Visuaalinen järjestelmä osallistuu laajasti aivojen ja kehon yhteistoimintaan: ajatteluun, tunteisiin, mielikuvitteluun ja liikkeen säätelyyn. Mielikuvat voivat vahvistaa luovuutta ja vaikuttaa kehotilaan. NLP:stä (Neuro Linguistic Programming) tutun miellepiirteiden editoinnin avulla häiritseviä mielikuvia voidaan muokata neutraalimmiksi; esimerkiksi mielikuva kehossa olevasta ahdistuksesta voi lieventyä mielikuvan miellepiirteiden muuntuessa asiakkaan löytämin keinoin. Myös muita kehokokemuksia, kuten kipua, voidaan visualisoida antamalla niille muoto, väri ja materiaalin tuntu: “Hartiani ovat kuin painavat, harmaat betonimöhkäleet.” (NLP Pracitioner 2007-08.)

Tällaisia henkilökohtaisia ja vertauskuvallisia mielikuvia voidaan tutkia ja muuntaa turvallisessa, uteliaassa tilassa. Fokusointi tarkoittaa tietoista ja läsnäolevaa tapaa tutustua omiin kehollisiin tuntemuksiin ja reaktioihin – tässäkin voidaan hyödyntää tietoisuuteen tulevia mielikuvia. Kokemuksia voidaan ilmaista sekä kehollisesti että sanallisesti, mikä syventää kehotietoisuutta ja lisää itseymmärrystä (Palomäki & Siira 2022).

Korttien ja esineiden käyttö terapiassa

Symbolityöskentelyssä vuorovaikutus rakentuu usein kolmiosuhteessa: asiakas, terapeutti ja symboli (esimerkiksi kuva, esine tai kortti). Terapeutin tehtävä on kuunnella sensitiivisesti ja reflektoida omia havaintojaan, kuitenkaan tuputtamatta tulkintoja. Terapeutti voi hyödyntää avoimia kysymyksiä, kuten: 

Tällainen tutkiva, avoin työskentely mahdollistaa asiakkaan omien havaintojen ja voimavarojen esiin tulemisen (Ruutu & Putkisaari, 2023; Salo-Chydenius, 2017).

Erilaiset kuva- ja sanakortit tukevat kokemusten jäsentämistä erityisesti silloin, kun sanallinen ilmaisu on vaikeaa. Kortin valinta voi auttaa tunnistamaan esimerkiksi täyttymättömiä tarpeita. Jos asiakas valitsee sanan turvallisuus, voidaan yhdessä pohtia, miten tämä tarve on toteutunut eri elämänvaiheissa ja miltä sen puute on kehossa tuntunut.

Korttien on hyvä olla visuaalisesti selkeitä ja helposti lähestyttäviä, sillä liian abstraktit kuvat voivat kuormittaa herkästi esimerkiksi ahdistunutta asiakasta (Vilen ym., 2002). Erilaisia kortteja ovat muun muassa:

• Tarvekortit (kuva 1.)
• Voimakortit
• Tunnetaitokortit
• Voimalausekortit
• Toiminnalliset kortit
• Teeman mukaiset kuvakortit
• Luonto- ja eläinaiheiset kortit
• Stressinhallinta- ja palautumiskortit

Esineiden tai puunukkejen avulla asiakas voi ulkoistaa kokemuksensa ja tarkastella niitä etäämmältä. Esimerkiksi nuken asentoa muuttamalla voi havainnoida omia kehollisia reaktioita tai ihmissuhteiden dynamiikkaa. Nukkeja voi olla yksi tai useampi. Esimerkiksi kahden nuken kanssa voi tarkastella joko itsen erilaisia tiloja (esim. ahdistunut ja luottavainen puoli itsestä) tai omaa suhdetta toiseen ihmiseen (kuva 2.). Tämäkin konkreettinen ja visuaalinen työskentely tukee ymmärrystä erityisesti silloin, kun sanat eivät riitä tai on aluksi hankalaa tutkia tunteita pelkästään oman kehon kautta.

Symbolityöskentely on monipuolinen ja kokemuksellinen menetelmä psykofyysisessä fysioterapiassa. Sen avulla voidaan lisätä potilaan itseymmärrystä, kehoturvaa ja toimijuutta. Kortit, esineet, kuvat ja mielikuvat toimivat välineinä, jotka avaavat uusia reittejä kokemusten sanoittamiseen ja jakamiseen turvallisessa vuorovaikutuksessa. Terapeutin sensitiivinen ja eettisesti vastuullinen työote on edellytys menetelmien onnistuneelle käytölle.

Case-esimerkki 

Rajojen ja yhteyden äärellä – symbolityöskentely asiakkaan kanssa

Rajatyöskentely voi tuoda esiin muistoja ja tunteita, jotka ovat kulkeneet mukana pitkään, ehkä sanoittamattomina. Symbolityöskentelyssä nämä sisäiset kokemukset saavat näkyvän muodon, kun ihminen pääsee tutkimaan omaa tilaansa, rajojaan ja ihmissuhteidensa etäisyyksiä.

Tässä työskentelyssä asiakas loi lattialle oman symbolisen tilansa ja sen ympärille rajan. Hän asetti erilaisia esinehahmoja (kuva 3.) kuvaamaan elämänsä tärkeitä ihmisiä – niitä, jotka ovat lähellä ja niitä, jotka jäävät kauemmas. Harjoitus herätti paljon pohdintaa siitä, kuka pääsee lähelle ja kenen on parempi pysyä etäämmällä.

Rajan sisäpuolelle asettuivat omaiset ja perhe, mutta myös eräs hallitseva sukulainen, jonka vaikutus oli hänen nuoruudessaan ollut raskas. Asiakas kertoi joutuneensa hyvin nuorena auttamaan tätä sukulaista, kantamaan vastuuta ja huolta, joka ei olisi kuulunut hänen ikäiselleen. Samalla huomio ja voimavarat siirtyivät pois sieltä, missä niitä olisi eniten tarvittu, hänen vanhemmaltaan, joka olisi asiakkaan mielestä kaivannut tukea.

Hahmojen kautta asiakas oivalsi, kuinka nuo menneet roolit olivat ohjanneet hänen elämäänsä ja vaikuttaneet hänen ihmissuhteisiinsa vielä aikuisuudessakin. Työskentelyn aikana hän siirsi sukulaista kuvaavan symbolin tietoisesti kauemmas itsestään ja sanoitti ääneen sanat, jotka olivat jääneet aikanaan sanomatta. Työskentelyn jälkeen asiakas kuvasi kokeneensa vapautumisen tunnetta, selkeyttä ja rauhaa.

LÄHTEET

Airaksinen, R., Ala-Vannesluoma, T., Karkkulainen, M., Kastu, R. & Pirhonen, P. (2015). Toimii! Hoitajan opas luoviin menetelmiin. Edita Publishing Oy.

Salo-Chydenius, S. (2017). Toiminnalliset ja luovat menetelmät. https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/paihdetyon-menetelmat-ja-koulutus/toiminnalliset-ja-luovat-menetelmat/ 

Raami, A. (2017). Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä. Kustantamo SS.

Ruutu, S. & Putkisaari, H. (2023). Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa. Duodecim.

NLP Practitioner -koulutuksen materiaali. 2007-2008. VMT-koulutus, Helsinki.

Palomäki, K. & Siira, J. (2022). Kehon viisaat viestit: Kuuntele, tiedosta ja voi paremmin. Kirjapaja.

Vilen, M., Leppämäki, P. & Ekström, L. (2002). Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY.