Klinikkakoira on tehtävään soveltuva, fysioterapeutin työpari. Klinikkakoira on koulutettu reagoimaan ja ilmaisemaan, kun ihmisen kivussa tapahtuu muutos. Koira pystyy aistiensa avulla tunnistamaan kivussa tapahtuvat muutokset, paljon ennen kuin ihminen havainnoi kivun nousun. Koira toimii ikään kuin sensorina ja jatkaa ilmaisua niin kauan kunnes tilanteeseen reagoidaan ja jatkaa stand by tilassa kunnes asiakkaan kiputilanne rauhoittuu.
Kivun aikana elimistössä tapahtuu erilaisia muutoksia mm. välittäjäaineissa (kortisoli, alfa-amylaasi, serotoniini ja oksitosiini (Kalso et al., 2018). Tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat pystyvät ennakoimaan ja aistimaan ihmisten tunnetiloja, käyttäytymisen muutoksia sekä fysiologisia muutoksia (Siniscalchi et al., 2018; D’Aniello et al., 2018).
Kiputyypit
Nosiseptiivinen kipu johtuu muun kuin hermokudoksen todellisesta tai uhkaavasta vauriosta. Se syntyy, kun kipua aistivat hermopäätteet aktivoituvat esimerkiksi kudosvaurion seurauksena.
Neuropaattinen kipu aiheutuu hermoston vauriosta tai sairaudesta.
Nosiplastinen kipu puolestaan on kipua, jota esiintyy ilman selkeää näyttöä kudosvauriosta tai somatosensorisen järjestelmän sairaudesta tai vauriosta. Pitkittyneessä kivussa on usein kyse juuri nosiplastisesta kivusta.
(Luomajoki H. ym, 2020: 53-59)
Klinikkakoira voi reagoida kaikkiin kiputyyppeihin, mutta koiran kanssa työskentelystä hyötyvät erityisesti asiakkaat, joilla on neuropaattista tai nosiplastista kipua.
Klinikkakoiran läsnäolosta hyötyvät erityisesti asiakkaat, joiden kivussa on paljon ennakoimattomuutta eli kipu tulee ikään kuin “puskista”. Klinikkakoiran kanssa työskennellessä on aina myös jokin selkeä tavoite esimerkiksi tunteiden tunnistaminen tai lääkkeettömien kivun hallintakeinojen löytäminen asiakkaalle.
Asiakkaan saapuessa vastaanotolle klinikkakoira havainnoi ja arvioi häntä jo välittömästi sisään tullessa. Ensiarvoisen tärkeää on, että fysioterapeutti tuntee ennestään asiakkaat, jotka tulevat klinikkakoiran vastaanotolle. Fysioterapeutilla tulee olla tarkka käsitys siitä minkälaisia oirekuvia asiakkaalla on, sekä kliinisen tutkimisen perusteella käsitys siitä, mitkä kiputyypit ovat oireiden taustalla. Klinikkakoiran ilmaisua voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla vastaanottotilanteessa yhdistettynä fysioterapeutin kliinisen päättelyn kanssa, huomioiden asiakkaan oirekuva, kokemukset ja toimintaympäristö. Näin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla lähteä työstämään, miettimään ja kokeilemaan erilaisia lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja asiakkaalle hänen oman arjen tueksi.
Klinikkakoiran ilmaistessa, että kipu on nousemassa, on ollut monelle asiakkaalle hyvin tunteikas hetki. Monet ovat sanoittaneet, että heillä on viimein kokemus siitä, että heitä oikeasti uskotaan ja heidän ei tarvitse enää todistella sitä, että heillä on kipuja. Tämä on ollut myös hetki, jolloin asiakkaan on ollut turvallista ja luontevaa miettiä oman kehon tuntemuksia ja mahdollisesti sanoittaa niitä oloja, joita on ollut vaikea kohdata. Monet ovat kuvanneet, että koiran ilmaisun avulla he ovat paremmin oppineet tunnistamaan kehollisia tuntemuksia ja se on auttanut eteenpäin löytämään keinoja kipu tilanteeseen. Olemme voineet yhdessä lähteä miettimään ja työstämään sitä, että miten niihin tuntemuksiin ja oloihin voidaan vaikuttaa.
Klinikkakoiran avulla voimme myös todentaa asiakkaalle, että mitkä lääkkeettömät kivunhallintakeinot auttavat juuri häntä, koska koira lopettaa ilmaisun vasta, kun tilanne rauhoittuu.
Klinikkakoira voi auttaa kipu asiakkaita löytämään luottamuksen oman kehon aktiiviseen käyttämiseen. Klinikkakoira voi auttaa harjoittelun rytmittämisessä ja tauottamisessa,esimerkiksi jos asiakkaalla on alaraajakipua ja harjoitteet suoritetaan pystyasennossa. Klinikkakoiran ilmaisun avulla asiakas voi pitää tarpeen mukaan taukoja tai mahdollisesti siirtyä lattiatason harjoituksiin. Tämä on luonut monelle turvallisuuden tunteen ja luottamusta siihen, että omaa kehoa voi käyttää vaikka taustalla olisikin liikkumisen pelko. Samalla kuitenkin on tärkeää huomioida, että koiran avulla pyrimme auttamaan asiakkaita tunnistamaan itse omat kehon tuntemukset ja olot sekä siirtää ne arkeen, eikä niin, että jokin ulkopuolinen sensori ne aina kertoo.
Juulia Turunen ja Nona Borgström
Lähteitä:
D’Aniello, B., Semin, G.R., Alterisio, A. et al. (2018). Interspecies transmission of emotional information via chemosignals: from humans to dogs (Canis lupus familiaris). AnimCogn 21, 67–78 https://doi.org/10.1007/s10071-017-1139-x
Garcia Pinillos, Rebeca & Appleby, M. & Manteca, Xavier & Scott-Park, F. & Smith, C. & Velarde, Antonio. (2016). One Welfare – a platform for improving human and animal welfare. Veterinary Record. 179. 412-413. 10.1136/vr.i5470.
Kalso E, Elomaa M, Granström. Akuutti ja krooninen
kipu. Teoksessa Kipu 2018:108-121. Toim. Kalso E, Haanpää M, Hamunen K, Kontinen V, Vainio A. Tallinna. Kustannus Oy Duodecim
Luomajoki H, Koho P, Ojala T, Röning T, Takatalo J, Tarnanen S, Holopainen R, Mikkonen J, Ekström K, Kouri J-P. Ammattilaisen kipukirja 2020. VK-Kustannus Oy.